Poikani kirjoitti tekstarin:
"Jos kävisit Siwassa ostamassa herkkuja olisin onnellinen." Eipä auttanut, kun lähteä kotiin, että ehtii ennen TUNTEETkuin lapsi nukkuu. Näytin tekstaria kollegalleni, hän ihaili ja sanoi poikaani fiksuksi. Onhan tuo totta, kyllä saan olla onnellinen, että lapsi puhuu ja voi käydä kaupassa tai muualla kanssani, ei häpeä. Se on niin tapamna murkkuikäisillä, toivottavsti ei pojallani.
Lapseni oli mukana kuuntelemassa Outi Mäenpään viestintäluentoa, hän halusi kirjoittaa tuosta aiheesta äikän tunnilla ainekirjoituksen. Otsikko oli muistaakseni Viestinnän voima. Hän referoi luentoa ja vertasi teoriatyyppeejä eläviin. Hän lisäsi esimerkkejä ja analysoi, Kympin aine, sanoi ope . Great!!
Polven nivelet ovat kipeinä, samoin oikea peukku ja napsu vain kuuluu, niin kuin ei paranisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi aina, jos sait ajatuksia tekstistäni.
Niistä olen KIITOLLINEN!